Jalosen kultakoruista tehtiin 228 euron tarjous

Tyrvään Sanomat 15.2.2011

”Vammalan seurahuoneelle kahdeksi päiväksi pysähtynyt kulta-asiantuntija tutkii punkalaitumelaisen Auli Jalosen tuomia vanhoja koruja. ’Tulin Vammalaan muille asioille, mutta ajattelin samalla katsoa, onko näillä koruilla mitään arvoa. En itse pidä kultaa enää ollenkaan, käytän vain hopea’, Jalonen kertoo. Nylund laskee ensin 14 karaatin kullan arvon: yhteensä 22,5 grammaa painavien kultakorujen ostohinnaksi tulee 228 euroa. Jalonen jää pohtimaan, haluaako hän korunsa myydä.”

”’Sastamalassa väkeä on ollut ihan mukavasti. Ensimmäisen kolmen tunnin aikana asiakkaita on käynyt kolmisenkymmentä’, tilaisuudesta vastannut kulta­asiantuntija sanoo. ’Muutama tyytyi vain arvioittamaan korunsa ilmaiseksi, mutta suurin osa oli valmis myymään arvoesineensä eteenpäin. Ihmiset tuovat myytäväksi rikkinäisiä tai muuten tarpeettomia kaula-, ranne­ ja korvakoruja, kelloja, kolikoita ja jopa hammaskultaa. Asiakkaat eivät yleensä tule tänne rahapulassa. Kyse on usein joko perinnöksi saaduista tai omista vanhoista koruista, jotka ovat unohtuneet laatikon pohjalle. Välillä tuodaan myös niin sanottuja entisen elämän sormuksia, jotka ovat jääneet purkautuneesta kihlauksesta.’ Keltakulta on kulta-asiantuntijan mukaan tällä hetkellä pois muodista, mikä vaikuttaa
myynti-innokkuuteen.”

“’Suurin osa asiakkaista yllättyy kultakorujensa arvosta. Eräskin nainen oli heittämässä roskiin isoäitinsä vanhoja sormuksia, mutta kävi vielä arvioittamassa ne. Hän sai sormuksista 1000 euroa ja minä pusun poskelle’, hän virnistää.”


Koruista kultahampaiksi

Nivala 7.2.2011

”’Minulta varastettiin Helsingissä asuntomurrossa korut. Ne oli vakuutettu ja jouduin ostamaan paljon uusia koruja, mutta uusilla koroilla ei ollut samaa tunnearvoa. Varastetuissa koruissa oli nimittäin äidin perintökoruja ja monia uniikkeja käsintehtyjä kultakoruja. Nämä uudet ovat jääneet lähes käyttämättä’, nainen kertoo Kulta Rahaksi Oy:n edustajalle. Koruissa on kahdenlaista kultaa, ja niiden arvoksi tulee noin 1650 euroa. Seuraa hetki neuvottelua hinnasta, mikä päättyy siihen, että korujen myyjä ottaa muutamia kevyitä korvakoruja ja korukivet läjästä pois ja saa silti saman hinnan. Rahat tulevat tilille noin viikossa, kunhan on tarkistanut henkilöllisyyspaperit ja saanut puhelin- ja tilinumeron.”

”Yleensä ihmisillä ei ole näin isoja eriä myytävänä, ja jotkut tulevat vain arvioituttamaan esineensä.”

”’Meille kelpaavat myös kultahampaat, rikkinäisetkin. Moni ei arvaakaan, kuinka paljon hampaasta voi saada rahaa.’ Paikallisetkin kultasepät ostavat kultaa mutta vain tutuilta asiakkailta.”


Guldläge att sälja guldet

Östra Nyland 3.2.2011

”’Det är främst frågan om smycken som ringar, örhängen och kedjor. Men vi tar även emot guldplomber och andra föremål i guld, säger KultaRahaksi Oy:s analytiker. Vanligtvis är det så kallat ’skräpguld’ som folk vill sälja. Föremålen behöver inte vara i perfekt skick eftersom allt guld smälts ner innan det används igen. Slutligen är det karatmängden som bestämmer priset. Utländska smycken saknar de små stämplar som avslöjar smyckets karat.”

”Vi rekommenderar inte att man säljer guld som har ett känslovärde. Men vi tar gärna emot guld som folk inte längre behöver och som endast skräpar i byrålådan.”

”En 585-stämpel betyder att smycket innehåller 585 promille rent guld och det är samma sak som 14 karat. En högre siffra i stämpeln betyder högre innehåll av rentguld vilket sin tur inne­ bär en högre karat. Stämpeln 969 indikerar att man äger ett smycke i 23 karats guld.
’I vår bransch ser man främst äldre förlovningsringar med den karaten, säger han och förevisar en hundra år gammal guldring som känns relativt tung. Förr i tiden var det också vanligt att man fyllde guldsmycken med harts, men det får vi inte göra mera. ’Vi får inte luras med vikten på smycket.’”

”Silverpriset är mycket lägre, men även det har stigit lite under de senaste år. ’Några bröder försökte under 1980-talet köpa upp allt silver i hela världen och då steg det allmänna priset för silver. Men brödernas planer lyckades aldrig, pengarna måste ha tagit slut.’”


Kullan hinta nostaa myyntihaluja

Janakkalan Sanomat 3.2.2011

”Jalometallin hinta jopa viisinkertaistunut”

”Kaksi siististi pukeutunutta nuorta miestä istuu pitkän salin toisessa päässä. Asiakkaan ilmaantuessa näkyviin toisesta päästä nuorukaiset kohteliaasti ja rohkaisten kutsuvat hänet istumaan pöydän ääreen. Asiakas tulee tarjoamaan kultaesineitään myytäväksi.
’Ihmiset tuovat vanhoja koruja, jotka ovat käyneet heille tarpeettomiksi. Monet ajattelevat, että rahaksi muutettuna niistä on paremmin hyötyä kuin muistoina. Yleensä muistoarvo ei ole este myynnille’, kertoo esineille arvon määritellyt kulta-asiantuntija KultaRahaksi -yrityksestä.”

”Arviointipöydällä on lista, joka määrittelee esineen arvon painon ja karaattien mukaan. Kulta ja valkokulta ovat samanarvoisia, myös hopeaesineitä ostetaan.”

”Korusta maksetut hinnat vaihtelevat 50 sentistä tuhansiin euroihin. Moni tulee tänne toivoen parasta ja odottaen pahinta. Koruista uskotaan irtoavan hyvän hinnan mutta kultaa niissä saattaa olla vähän. Varsinaisiin huijausyrityksiin emme ole törmänneet, mutta ainahan tinkaajia on porukassa.”

”Esimerkiksi tavallinen 14 karaatin kultasormus katsotaan noin 45 euron arvoiseksi. Jos karaatteja, kultapitoisuutta on huomattavasti enemmän, nousee hinta moninkertaiseksi. Ison miehen 24 karaatin sormuksesta voi saada satoja euroja. Janakkalalainen Sari Paloneva toi myyntiin rikki menneitä korujaan, kuten kaulaketjun. Hän totesi olevansa tyytyväinen saamaansa hintaan, kun korua ei kannattanut korjauttaakaan. Kaupat syntyivät, kun Sari muiden asiakkaiden tavoin todisti henkilöllisyytensä ja täytti kullan myyntisopimuksen.”


Kulta vaihtui rahaksi Kehräämöllä

Orimattilan aluelehti 2.2.2011

”Sari Aaltolinna ja Suvi Clewer jonottivat torstai-iltana Orimattilan Kehräämöllä Hotelli Teltan tiloissa kullanostoyrityksen pakeille uteliaina siitä, millaiseksi omien joutokorujen saldo mahdollisesti muodostuisi.
’Minulla on risoja, parittomia korvakoruja ja yksi rannerengas, joka on vähän kiikun kaakun, myynkö sitä ollenkaan. Mitään tunnekoruja en ottanut mukaan, kuten rippilahjaksi saamiani kaulakoruja’, Clewer kertoi.
’Työkaverini sanoi myyneensä nykyisen miesystävänsä entisen kihlasormuksen’, Aaltolinna naurahtaa. Kumpikaan jonottajista ei myönnä havittelemansa illan saldolla etelän.”

”Suurin osa tarjonnasta on ollut joko ketjuja tai korvakoruja. ’Ostamme kaikenlaista kultaa hampaista harkkoihin.’”