Mikkeliläiset myyvät ahkerasti kultaa

Länsi Savo 20.8.2011

”Ostopisteitä on perustettu lyhyen ajan sisällä eripuolelle Suomea. Yritykselle voi lähettää kultaa myös postipaketilla.”

”Minkälaisia esineitä asiakkaat haluavat myydä? Sormuksia, rikkinäisiä kaulaketjuja, parittomia korvakoruja ja kultahampaitakin ovat hyvin tavallisia. Silloin tällöin tulee myös pieniä kultalaattoja eli sijoituskultaa.”

”Hopeaa voi myös tuoda. Sen hinta on tosin murto-osa kullan hinnasta. Platinaa ja palladiumia olemme myös ostaneet.”

”Miksi kultaa ostavat yritykset ovat lisääntyneet? Siihen on kaksi merkittävää syytä. Kun aloitimme 2009, asiakkailla ei ollut mahdollisuutta myydä vanhoja rikkinäisiä kulta- ja hopeaesineitä tai saada niitä kierrätykseen. Olemme olleet näkyvästi esillä ja mainostaneet paljon. Ala on saanut julkisuutta ja muut toimijat ovat heränneet. Toinen syy on tietenkin kullan maailmanmarkkinahinnan voimakas nousu. Se saa aikaan sen, että asiakkaan on helpompi luopua esineistä, koska siitä saa korkeamman hinnan.”


Kulta on nyt huippukallista

Ilta-Sanomat 13.8.2011

”Kaulassa riippuva panssariketju ja sormessa välkehtivä vihkisormus ovat nyt todella arvossaan. Kullan hinta nousi loppuviikolla jälleen uuteen ennätyslukemaan, mikä on tehnyt kultakoruista huip­puarvokkaita. Kultakoruja ostavan Kulta rahaksi.fi -liikkeen toimitusjohtaja kertoo, että heidän ostopaikoissaan on ollut jopa jonoja.
’Kullan hinta on noussut jo jonkin aikaa, mutta viimeisimmät hintapiikit ovat selvästi saaneet ihmiset liikkeelle.’”

”Tyypillisesti sormuksissa on kultaa 1,5-5 grammaa.
’Meille myydään kaikenlaisia esineitä sormuksista riipuksiin ja kultahampaista harkkoihin. Sormuksesta ja kohtuullisen painavasta panssariketjusta voi saada useita satoja euroja.’”

”Kultarahaksi.fi perustettiin vuonna 2009 postipalveluna.”


Romukulta ja –hopea vaihtui euroiksi Tupakahvilassa

Padasjoen Sanomat 11.8.2011

”Kullanarvioija kääntelee suurennuslasin alla ohutta kultaketjua. Kun siitä ei löydy tarvittavia leimoja, hän raaputtaa ketjua näytekiveen ja lorauttaa sen jälkeen päälle tipan kuningasvettä, joka on typpihapon ja suolahapon sekoitus. Kulta on lähes ainoita metalleja, joka kestää liuosta.
’14 karaatin kultaa’, toteaa kulta-asiantuntija ja nostaa ketjun kasaan, jossa on jo muitakin saman kultapitoisuuden esineitä. Hopeakorut hän on asettanut omaksi ryhmäkseen. Niistä pitää löytyä leima, sillä hopean arvioimiseen ei ole samanlaista testiä kuin kullalle. Myyntiin otettavien esineiden pitää olla läpikotaisin arvometallia, pelkkä kultaus tai hopeointi ei riitä. Pöydän toisella puolella istuva Alla Rantanen myhäilee tyytyväisenä. Hän on tuonut siskontyttärensä Eveliina Munnilan kanssa Tupakahvilaan arvioitavaksi korulippaallisen tarpeettomiksi käyneitä kulta- ja hopeaesineitä.
’Tässä korulippaasta siivottuja parittomia ja vanhanaikaisia koruja, joita kukaan ei halua enää käyttää. Lisäksi osa koruista on löytynyt roskiksista kun tytöt ovat keränneet tyhjiä pulloja ja tölkkejä’, kertoo Rantanen”

”Tieto KultaRahaksi Oy:n saapumisesta paikkakunnalle tuli sopivaan saumaan, sillä Rantanen oli juuri harkinnut lähettävänsä romukullan arvioitavaksi postipalvelun kautta.
’Hinnan suhteen ei ole mitään odotuksia. Pääasia on saada nurkat siivottua ja hyötytavara kiertoon. Töihin tästä joka tapauksessa pitänee huomenaamuna lähteä, nauraa torittulainen. Rantanen kuitenkin vaikuttaa tyytyväiseltä kun kulta-asiantuntija tarjoaa vajaan 11 gramman kultaläjästä 144 euron hintaa. Hopeaesineille kertyy hintaa viitisen euroa. Kaupat syntyvät.”

”Padasjoella arvioitavaksi tuotiin hyvin tyypillisiä esineitä: parittomia korvakoruja, kaula- ja ranneketjuja, hammaskultaa, vanhoja kelloja ja muita kultaesineitä. Valtaosa ostettavista esineistä on 14-karaatin kultaa, mutta 18-karaatin kultaakin löytyy esimerkiksi 50-luvun tai sitä vanhemmista koruista.”