Romukulta käteiseksi

ET-lehti 27.3.2013

“Kaappien kätköistä tupsahti Mirja Ahosen käsiin kultakoruja ja -esineitä, joita hän ei enää halunnut säästää.
’Löysin esimerkiksi rikkimenneen ranneketjun ja toisen niin kuluneen, ettei sitä enää voinut käyttää. Ylioppilaslyyriakin oli useita. Niistä raskin luopua, kun olen saanut äidiltäni perinnöksi yhteenjuotetun lyyrarivistön. Mukana oli myös rintaneula ja sormuksia, joilla ei ollut tunnearvoa edes lapsilleni. Lukioaikaiselta poikakaverilta saatu sormus joutikin jo mennä kiertoon’, Mirja Ahonen nauraa.”

“Kaikkiaan Ahonen sai sulatettavaksi myymistään kultakoruista reilut 250 euroa. Se oli paljon enemmän kuin hän oli etukäteen kuvitellut.
’Suvussa kulkeneita tai muuten arvokkaita koruja en myynyt. Isoäitini vihkisormus on edelleen tallessa ja muutkin korut, joilla on tunnearvoa lapsille.’”

“Esineiden arvo riippuu niiden painosta ja kultapitoisuudesta. Kultapitoisuutta mitataan karaatteina eli kahdeskymmenesneljäsosina. Puhdas kulta on 24 karaattia. Suomessa yleisimmin myytävä kulta on pitoisuudeltaan 14 karaattia. Silloin tuotteen kultapitoisuus on vähintään 58,3 prosenttia kokonaispainosta. Kultakoruja valmistetaan 8, 9, 14, 18 ja 24 karaatin kullasta. Maailmanmarkkinoilla kullan hinta noteerataan Yhdysvaltain dollareissa troy-unssilta. Se vastaa 31,1 grammaa. Tällä hetkellä kulta maksaa noin 38 euroa grammalta puhdasta kultaa. Kullan hinnan vaihtelua voi seurata esimerkiksi verkkosivuilta www.lbma.org.uk ja www.kitco.com.”

“Onko nyt sopiva aika myydä kultaesineitä?
Kullan hinta on noussut tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Tämän vuoden puolella hinta on hieman laskenut. Yleisesti ottaen kulta on sijoituskohteena yksi vakaimmista. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta todennäköisesti kullan hinta ei ainakaan romahda. Jos piirongin laatikossa on rikkinäisiä tai muuten joutilaita kultakoruja ja -esineitä, joille ei usko olevan käyttöä niin mikä ettei.”

“Voinko itse koettaa arvioida esineen kultapitoisuutta?
Esineiden kultapitoisuus näkyy leimoista. Leimoista ja nimikirjaimista voi käydä ilmi myös tuotteen ikä ja korun suunnittelija. Leimoja kannattaakin tutkailla vaikka suurennuslasilla. On aina mahdollista, että piirongin laatikossa lojunut kultajötikkä onkin design-koru, josta saa enemmän rahaa huutokaupassa kuin raaka-aineeksi sulatettuna. Lisää tietoa leimoista www.leimat.fi.”

“Entä jos leimat ovat kuluneet tai niitä ei tunnisteta?
Joillain kullan ostajilla on optisia laitteita, joiden avulla esineen kultapitoisuus tutkitaan. Kultapitoisuus voidaan tutkia myös happotestillä hankaamalla kultaesinettä esimerkiksi diabaarista valmistettuun testikiveen. Hankausjäljelle tiputetaan pieni määrä kuningasvettä eli suola- ja typpihapon sekoitusta. Eri vahvuiset hapot reagoivat eri tavoin esineen kultapitoisuuden mukaan.
Joskus vanhojen, paksujen rannerenkaiden sisus on hartsia, jotta koru olisi kovempi. Silloin kultaakin on vähemmän ja hinta alhaisempi. Jos tällaista epäillään, kultaesine saatetaan katkaista. Kullattuja esineitä kultakauppiaat eivät osta, sillä niissä kultapitoisuus on niin vähän.”

“Entä sitten kultakauppiaat, joille esineet voi lähettää postitse?
Monilla kultaa ostavilla yrityksillä on myös postipalvelu, josta voi tilata kullan lähettämistä varten turvapussin. Lähetys lähetetään yleensä ostajan kustannuksella kirjattuna ja vakuutettuna lähetyksenä arvioitavaksi. Ostaja arvioi esineiden arvon ja kertoo hinnan. Mikäli olet tyytyväinen hintaan, saat maksun tilillesi. Mikäli haluatkin tuotteet takaisin itsellesi, joudut yleensä maksamaan tuotteiden paluupostin.”

“Myynnistä on saatava myös todistus, joista käy ilmi esineiden kultapitoisuus ja paino. Tarkista minkälainen järjestelmä yrityksellä on sen varmistamiseksi, että he ovat arvioineet nimenomaan sinun tuotteesi. Joillain yrityksillä on verkkosivusto, johon rekisteröitymällä pääset tutkimaan omien tuotteittesi tilannetta.”


Pöytälaatikkoon jääneet rikkinäiset kultakorut on helppo muuttaa rahaksi

Kamppi-Eira 14.3.2013

“Edellisen taantuman jälkeen Suomeen rantautui useita yrityksiä, joiden konseptiin kuului ainoastaan romukullan ostaminen. Kullanostajia on ollut markkinoilla aina, mutta perinteisesti ihmiset ovat vieneet kulta- ja hopeaesineitä muun muassa kultasepän liikkeisiin, joissa korut ovat asiakkaiden toiveesta saaneet uuden ilmeen.

“Kultapaketin lähettäminen on asiakkaalle varsin mutkaton tapa muuttaa kulta rahaksi. Paketin lähettäminen on ilmaista ja rahat asiakas saa tilille 24 tunnin kuluessa. Kaupat on myös mahdollista perua kolmen päivän sisällä”.

“Kultarahaksi on tutkinut asiakasprofiilejaan ja maksamiaan palkkioita. Keskimääräinen asiakas on 40-80-vuotias nainen, jolla on rikkinäisiä tai parittomia koruja. Miehiäkin liikkeissä käy, mutta harvemmin. ’Keskiarvo maksetuista koruista on 200 euroa. Kultaisista rannerenkaista maksamme tyypillisesti 150-200 euroa ja esimerkiksi muutaman kultasormuksen arvo nousee helposti 200 euroon, karaatista riippuen. Hopeisesta ruokalusikkasarjasta voi saada jopa 100 euroa’”