Kultakorut arvioitaviksi

Karjalan Heili 5.10.2011

”KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntija kertoo, että Joensuussa on riittänyt hyvin asiakkaita ja kultaa on tuotu runsaasti myytäväksi. ’Kulta arvioidaan siten, että selvitämme kullan pitoisuuden korusta eli karaattimäärän. Karaatti kertoo, kuinka paljon kyseisen esineen materiaalista on puhdasta kultaa. Meillä on jokaiselle karaattimäärälle oma hinta. Suomessa on hyvä, kun on aina hyvät leimat koruissa ja niitä valvotaan.’”

”’Meillä on postisysteemi eli on olemassa sellainen paketti, jonka pystyy tilaamaan kotiin ja siinä voi lähettää kultatavarat arvioitavaksi. Paketin voi tilata soittamalla tai Internetin kautta. Paketin sisällä on turvapussi ja kultasopimus, johon laitetaan pyydetyt tiedot ylös. Paketin postimaksu on maksettu eli se on asiakkaalle velotukseton. Paketti on vakuutettu aina 500 euroon saakka. Jos tietää, että sisällön arvo on suurempi kuin 500 euroa, niin vakuutusarvoa pystytään nostamaan.”

”Asiakas saa meiltä tunnukset, joilla voi Internetin kautta käydä reaaliajassa seuraamassa arviointiprosessia. Kun korut on arvioitu asiakkaalle, lähetämme tekstiviestin jossa kerrotaan, kuinka paljon niistä saa rahaa. Sen jälkeen on vielä 3 päivän palautusoikeus. Meillä on täysi tyytyväisyystakuu eli asiakas saa vielä korut takaisin niin halutessaan.”


Mikkeliläiset myyvät ahkerasti kultaa

Länsi Savo 20.8.2011

”Ostopisteitä on perustettu lyhyen ajan sisällä eripuolelle Suomea. Yritykselle voi lähettää kultaa myös postipaketilla.”

”Minkälaisia esineitä asiakkaat haluavat myydä? Sormuksia, rikkinäisiä kaulaketjuja, parittomia korvakoruja ja kultahampaitakin ovat hyvin tavallisia. Silloin tällöin tulee myös pieniä kultalaattoja eli sijoituskultaa.”

”Hopeaa voi myös tuoda. Sen hinta on tosin murto-osa kullan hinnasta. Platinaa ja palladiumia olemme myös ostaneet.”

”Miksi kultaa ostavat yritykset ovat lisääntyneet? Siihen on kaksi merkittävää syytä. Kun aloitimme 2009, asiakkailla ei ollut mahdollisuutta myydä vanhoja rikkinäisiä kulta- ja hopeaesineitä tai saada niitä kierrätykseen. Olemme olleet näkyvästi esillä ja mainostaneet paljon. Ala on saanut julkisuutta ja muut toimijat ovat heränneet. Toinen syy on tietenkin kullan maailmanmarkkinahinnan voimakas nousu. Se saa aikaan sen, että asiakkaan on helpompi luopua esineistä, koska siitä saa korkeamman hinnan.”


Korulippaan kevätsiivous

Lieksan Lehti 28.5.2011

”Jos korulaatikon pohjalla lojuu käyttämättömiä tai rikkinäisiä kultakoruja, niitä ei missään nimessä kannata heittää roskiin, vaan niistä eroon hankkiutuessaan voi toimia ekologisesti ja tienata samalla rahaa. Pohjoismaiden suurin kullan ostaja KultaRahaksi Oy arvioi ja osti kultaa Hotelli Puustellissa torstaina ja perjantaina.”

”Otamme vastaan kaikkea kultatavaraa ja myös leimattua hopeaa, kertoo kulta-asiantuntija KultaRahaksi Oy:stä. Ihmisten myytäväksi tuomat kultaesineet ovat useimmiten juuri koruja, jotka ovat rikkinäisiä tai muuten tarpeettomia. Kultaa ei tulla myymään niinkään rahan tarpeessa, vaan joutavasta tavarasta eroon pääsemiseksi. Suurin osa ihmisistä tuo myyntiin, mitä siivotessa laatikoiden pohjalta löytyy. Myyntiin tuoduista kultaesineistä arvioidaan ensin niiden kultapitoisuus, jonka jälkeen tavara punnitaan ja siitä maksetaan kullan sen hetkisen markkinahinnan mukaan.”

”Ekologinen vaihtoehto Kultarahaksi Oy:ssä ollaan tyytyväisiä, että ihmiset ovat pikku hiljaa innostuneet kullan kierrätyksestä ja oppineet tuntemaan yrityksen. ’Kierrätys on hyvä vaihtoehto, sillä kullan louhinta ei ole kovin ekologista toimintaa.’ KultaRahaksi Oy toimittaa saamansa kultatavaran sulatukseen ja jälleenmyyntiin. Kulta päätyy muun muassa korujen valmistukseen sekä lääke­ ja elektroniikkateollisuuteen.”

”Piia Räty toi myytäväksi vanhoja korujaan, joista osa oli rikki ja osa lojunut käyttämättömänä vuosikausia, kuten vanha luokkasormus. ’Nyt oli hyvä mahdollisuus siivota korulaatikko ja päästä eroon koruista, joita ei tarvitse ja jotka lojuvat vain tiellä’, Räty toteaa. Jos jollakulla joutavaa kultatavaraa lojuu vielä laatikon pohjalla, eikä niitä hoksannut tällä kertaa myyntiin tuoda, ei hätää. KultaRahaksi Oy:ltä voi tilata ilmaisen paketin, jossa tavaran voi lähettää postissa ja rahat maksetaan tilille.”


Kullan kierrättäminen tekee hyvää ympäristölle

Vartti – Etelä Karjala 18.5.2011

”Yleisintä esinettä KultaRahaksi Oy:n edustaja ei osaa nimetä, mutta korvakoruja ja sormuksia tuodaan paljon. Hieman harvinaisempia ovat kultaiset harkot, kolikot ja hampaat. Joskus käy myös niin, että asiakas ei tiedä omistavansa todella arvokkaan korun. Kulta­asiantuntijat kertovat asiakkaalle silloin, että korua ei välttämättä kannata sulattaa. ’Suurin osa koruista on sarjatuotantoa, mutta esimerkiksi jotkut perintökorut voivat olla huomaamattoman arvokkaita.’”

”Asiakas näkee koko ajan, mitä koruille tapahtuu. Myös postipaketin lähettäjä voi seurata internetissä reaaliaikaisesti koruja. Kultaa voi tuoda, vaikka se olisi kaulakorun palasissa. Asiakkaan ei tarvitse tietää korustaan etukäteen mitään. ’Ei haittaa, vaikkei korussa olisikaan kultaa. Arvioijat tarkistavat kullan määrän, eikä arviointi maksa mitään. Ainoastaan kullattuja koruja ei oteta vastaan, koska niiden kultapitoisuus on niin pieni.’ Hän muistaa tapauksen, jossa nainen oli heittämässä pientä korulaatikollista roskiin, mutta toikin sen arvioitavaksi.
’Siinä oli mennä tuhannen euron edestä koruja roskakoriin.’”


Kulta sulle, rahat mulle

Sydän-Satakunta 9.5.2011

”Kullan hinta määräytyy sen painon ja karaattien perusteella. Mitä enemmän karaatteja, sen arvokkaampaa se on. 24 karaatin sormuksia ei etelänmatkaan tarvittaisi kuin 2 kappaletta. Vanhoista jykevistä vihkisormuksista, jotka yleensä ovat 18 karaatin kultaa, saa helposti yli 100 euroa kappale. Yleisimmin myyjä poistuu paikalta noin 70 – 100 euroa rikkaampana, mutta toki joskus kauppaa tehdään isoistakin summista. ’Kultaharkkojakin tuodaan jonkin verran, niiden arvo on vajaa 60 000 euroa.’”

”Yleensä arvioitaviksi tuotavat esineet ovat sormuksia ja muita koruja. Yksi erikoisimmista on ollut kokonaan kullasta tehty olutpullo, josta myyjälle maksettiin reilu 800 euroa. Erikoisimmasta päästä ovat myös myyntiin tuotavat hampaat. ’Kyllä se aina vähän järkyttää, kun eteen lyödään kokonainen purukalusto, miehet naureskelevat.’ Purukalustot eivät kuitenkaan ole kokonaan kultaa, vaan yleensä joukossa on pari kultapaikkaa, joista kauppaa tehdään. Miesten mielestä kaikki tarpeettomat arvoesineet kannattaa tuoda myytäväksi tai ainakin arvioitavaksi. Ainoastaan sellaisia esineitä, joilla on tunnearvoa ei kannata myydä.”

”Entä mitä kulta-asiantuntijat arvioivat hinnaksi toimittajan tuomille kultakoruille? Vanha vihkisormus, ranneketju ja rannerengas pöydälle ja arviointi voi alkaa. Hieman pahoitellen ilmoitan, että rannerengas on tuotu Turkista ja on tuskin minkään arvoinen. Yllätys onkin suuri, kun nimenomaan Turkin-tuliainen onkin se arvokkain. Rengas paljastuu 18 karaatin kullaksi ja siitä irtoaisi 170 euroa. ’On hyvin yleistä, että näin käy. Ihmiset tuovat matkoilta ostettua koruja arvioitaviksi luullen etteivät ne ole minkään arvoisia ja totuus on aivan toinen. Esimerkiksi Thaimaasta tuodut korut ovat usein jopa 23 karaatin kultaa. Korujen halpa hinta ulkomailla ei kullan aitouteen, vaan verojen vähyyteen ja työn edullisuuteen.
Sormus ja ketju ovat 14 karaatin kultaa ja arvoltaan yhteensä 120 euroa.”


Nyt mennään Petkon baariin munkkikahveille

Koillis-Savo 20.9.2010

”Marjatta Vainionpään suvun vanhoista sormuksista ei tullut kauppoja. Mutta Reijo myi matkamuistona hankkimansa kultasormuksen. ’Se oli tuolla laatikossa virattomana’: kertoo luikonlahtelainen Reijo Vainionpää sormuksestaan, jonka hän hankki Etelä-Amerikasta Curacaon saarelta vuonna 1968. Hän oli tuolloin töissä Australiassa ja matkusti laivalla Etelä-Amerikan kautta Englantiin.”

”Sormuksesta hän sai kuusikymmentä euroa. Matkamuistosormuksen kulta osoittautui 14 karaatin kullaksi. Marjatta ei ollut edes aikomuksessa myydä suvun neljää sormusta, jotka olivat peräisin 1930-luvulta. Hän vain halusi arvioida niiden arvon. Niiden tunnearvo on suurempi kuin rahallinen arvo, hän kertoi. Tämän jälkeen Vainionpäät aikoivat suunnistaa munkkikahveille. Ehkä Petkon baariin, jossa Harrilla on aina kahvipannu kuumana. ’Jäähän sitä senkin jälkeen rahaa pankkiin vietäväksi’, Reijo vitsaili.”


Turhat kultaesineet kannattaa kaivaa esille

Varkauden lehti 18.9.2010

”KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntijoiden puheilta poistuu tyytyväisen näköisiä ihmisiä. He ovat keventyneet turhasta kullasta, ja tiedossa on puhdasta rahaa. Asiakas lähtee kauppakierrokselle tai lomamatkalle, ja kulta matkustaa sulatettavaksi ja käytettäväksi uudelleen.”

”Miesten työnantaja, KultaRahaksi Oy, kierrättää kultaa. Vuonna 2009 perustettu suomalaisyritys ostaa romukultaa pääasiassa yksityishenkilöiltä, mutta myös kultasepiltä, koruliikkeiltä ja hammaslääkäreiltä.”

”Asiakkaat tuovat myytäväksi lähinnä koruja, jotka ovat rikkoutuneet tai muuten vain pyörineet laatikoissa käyttämättöminä vuosikausia. Koskimäki näyttää esimerkkinä isokokoista rintakorua, joka näyttää rihkamalta, mutta on todellisuudessa 14 karaatin kultaa. Paljon tuodaan myös hammaskultaa, vanhoja kultapaikkoja. ’Kaikki kiiltävä kannattaa tuoda arvioitavaksi.’”

Riitta Viljakainen oli jo aikeissa myydä korujaan ja ostajat sattuivat sopivasti paikkakunnalle. Kullasta hän on luopunut ennenkin. ’Olen tehokkaasti eliminoinut sellaista, mille ei enää ole käyttöä.’ Viljakainen toteaa, etteivät Kultakorut ja -kellot enää kiinnostaa nuoria ihmisiä… Viljakaisen lomakassa karttuu mukavasti.”

”Keski-ikäinen mies julistaa ovesta tullessaan eroavansa vihdoin entisestä vaimostaan, josta virallinen ero tuli voimaan jo vuosia sitten. Hän ojentaa kulta-asiantuntijalle sormuksia.
’Nyt ne saavat mennä.’”


Vanhat korut pois laatikoiden pohjilta

Itä-Savo 10.9.2010

”Kultaesineiden maksuttomaan arviointiin syntyi jopa pientä jonoa torstaina aamupäivällä savonlinnalaisravintolan kabinettiin. Asiakkaiden joukossa on naisia ja miehiä ja jokaisella mukana jokin kultakoru- tai kello, josta voisi luopua, mikäli hinta on kohdallaan.
Savonlinnalainen Terttu Lievonen ottaa esiin muutamia omia ja tyttärensä koruja. Yhteistuumin on päätetty, että vanhat parittomat korvarenkaat, katkenneet ketjut ja ohuet sormukset joutaisivat mennä.”

”Vanhempi pariskunta tarjoaa omia vihkisormuksia, jotka on hankittu 52 vuotta sitten kultasepänliikkeestä Savonlinnassa kadun toiselta puolelta. Rouva kertoo napakasti, että sormukset ovat hänen allergiansa takia lähes käyttämättömät. Ihme olisi, jos tämä liitto ei kestä ilman sormuksia, tuumii yli 70-vuotias rouva ja suupielet kaartuvat hymyyn. Hetken verran mietittiin, että sormuksista teetettäisiin uusi koru samaan tapaan kuin oli aikaisemmin toimittu äidinäidin vihkisormuksen kanssa. Ajatus ei edennyt sen pitemmälle. Hän lisää, että kotona on tallessa edelleen sellaisia kultakoruja, joista hän ei luopuisi. Savonlinnalainen pariskunta arvelee, ettei sormuksista saaduilla rahoilla hankita tilalle mitään erityistä. ’Ei ole tarvetta. Pitempi jokavuotinen talvimatka etelään on tilattu.’”

”Useimmat asiakkaat yllättyvät myönteisesti. Kun puntarissa on useampi sormus ja pari ketjua, hinta kipuaa helposti 400-500 euroon. Asiakkaat tuovat arvioitavaksi ylivoimaisesti eniten sormuksia ja rikkoutuneita kultakoruja. Myös vihkisormuksia tulee, mutta sitä ei tiedetä, onko sormusten tunnearvo romahtanut mahdollisesti avioeroissa. Kulta-asiantuntija huomauttaa, että päällimmäinen tarve on päästä eroon käyttämättömistä koruista ja kultaesineistä. ’Joskus tulee kultahampaita ja nekin kelpaavat, totta kai. Harvemmin tarjotaan kultarahoja ja hienokultalaattoja.’ Kulta sulatetaan uudelleen ja myydään eteenpäin maailman markkinoille. Eniten sitä käyttävät hammas- ja koruteollisuus. Kultaliitoksia tarvitaan myös muun muassa puhelimissa.”


Kullan hinta nousee yhä vain

Itä-Savo 8.9.2010

”Piirongin pohjalle jääneiden korujen arvo voi yllättää.”

”Yhdeksän sormusta makaa vaa’alla. Kaikki ovat 18 karaatin kultaa. Mikä mahtaa olla yhteensä jalometallin arvo? KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntija naputtelee laskintaan ja paljastaa vastauksen: noin 551 euroa.”

KultaRahaksi Oy:n liiketoiminnan pääpaino on selkeästi postitse käytävässä kaupassa. Tien päälle lähdetään lähinnä markkinointimielessä. ’Tarkoitus on saada tunnettavuutta, että ihmiset uskaltaisivat lähettää meille kirjeitä. Asiakaskuntamme on jo monta kymmentä tuhatta, joten luotto on lisääntynyt koko ajan.’”

”Arvioijan mukaan pettymyksiä tulee, mutta enimmäkseen kuitenkin positiivisia yllätyksiä. Romukullan hinta arvioidaan monesti alakanttiin. ’Sormuksia ja rikkinäisiä koruja tulee paljon. Kunnolla ei ole väliä, sillä kulta menee sulattamoon.’”