Perintökoru jatkaa matkaa vaikka hampaassa

Perniö-seudun lehti 6.10.2011

”Kulta-asiantuntija kaataa varovasti pöydälle pussillisen pieniä esineitä. ’Tällaisia tulee usein, korvakoruja ja sormuksia.’ Yrityksen ostokierros piipahti maanantaina Perniössä. Kultaa ostavat yritykset ovat parhaillaan liikkeellä leveällä rintamalla ja jalkautuvat maakuntiin tämän tästä. Syy on tietysti hinta. Maailmanmarkkinahinta nousi vuodessa tosi tuntuvasti, ja nyt se on jo vähän laskenutkin. Hinta heijastelee kysyntää mutta yleensä huonojen talous-uutisten aikaan hinta tuppaa nousemaan. Joskus heilahdukset ovat nopeita.”

”Sellainen tuntuma on jäänyt, että hyvin harvoin kultaa myydään rahapulassa. Ennemminkin on kyse esineistä, jotka ovat kymmenen, parikymmentä vuotta pyörineet laatikoissa. Voi olla esimerkiksi perintökoruja, joille ei ole enää käyttöä.”

”Toimittajan mukana tulee arvioitavaksi iso hevosen kuvalla varustettu sormus, joka on pyörinyt laatikoissa vuosikausia eikä sen alkuperästä ole enää tarkkaa mielikuvaa.
’Painava tämä ainakin on, painaa monen tavallisen sormuksen verran’, tuumaa arvioitsija ja nostaa sormuksen vaa’alle. Mittariin tulee lukemia 48 gramman edestä. Nenä kertoo jo ostajalle paljon. ’Tietty messingin haju tästä lähtee.’ Loput selviää silmin; väri ei ole ihan keltakullan väri ja karheaa alustaan raaputtamalla se on entistäkin harmaampi. Hän sipaisee sormuksesta jäänyttä pintaa kuningas­vedellä, typpi- ja suolahapon sekoituksella. Kuningasvesi on niitä harvoja seoksia, jotka syövyttävät kultaa. Kokeiltavaksi tuotuun sormukseen sillä ei ole toivottua vaikutusta. ’Kahdeksantoista karaatin merkki tässä on, mutta ei se aina takaa mitään’, Palomäki kertoo. Lopputulos on se, että sormus kuuluu rihkamaosastoon. Kultaisena se olisi ollut arvokas, toki karaateista riippuen.”


Kultakuumeen tuntua

Alasatakunta 1.9.2011

”Muovipussista putoaa pöydälle muutama kivensä kadottanut sormus, pari katkennutta kaulaketjua ja rikkinäiset korvakorut. Mitähän näistä saisi? Ollaan Pohjoismaiden suurimman kullanostajan pakeilla lounaskahvila Mintussa Eurassa ja ilmassa on selvästi kultakuumeen tuntua. Korujen tuojan korvissa soi TV:stä tuttu laulu: jos se on kultaa, me maksamme siitä.”

”Vanhoista kulta- ja hopeaesineistään eroon haluavia on pöydän edessä jonoksi asti. Kullan hinnan nousu ja tehokas markkinointi ovat vilkastuttaneet huomattavasti romukullan kauppaa.”

”Hän kannustaa penkomaan korulippaat ja realisoimaan vanhat rikkinäiset tai itselle tarpeettomat kulta- ja hopeakorut ja -esineet. Puhtaasta kultagrammasta maksetaan 36-40 euroa.”

”Kultanostajat ostavat kultaa ja hopeaa, mutta kullatut esineet eivät heille kelpaa. Osa tuo korunsa ihan vain arvioitavaksi, eikä haluakaan myydä niitä. Kultahampaitakin tuodaan kaupattavaksi silloin tällöin.”

”Moni Turkin ja Kreikan turistireissuilta ostettu kultakoru saattaa yllättää omistajansa, mutta usein negatiivisesti, sillä niiden karaattimäärä ei ole aina sitä, mitä on ostaessa uskottu.”

”Kullan uusiokäyttö on ollut viime aikoina pinnalla paitsi kullan korkean hinnan takia ja myös siksi, että ympäristölle romukullan käyttö on suotuisampaa kuin kullan kaivaminen maaperästä.”


Kullan hinta jatkaa edelleen huipussaan

Forssan Lehti 21.5.2011

”Suomen suurin kullanostaja KultaRahaksi Oy saapui perjantaina Forssaan hotelli Maakuntaan antamaan ilmaisia arvioita arvometallikoruista sekä ostamaan käypiä arvoesineitä. Tärkeää ei ole kuitenkaan itse tietää, onko koru kultaa vai ei. Ilmaisen arvion perustana se, että oman korun arvon määrittelevät asiantuntijat.”

”Peruskoruja tulee todella paljon. Sormuksia, ranneketjuja, rannerenkaita, oikeastaan kaikkea mitä keksiä saattaa. Kullan hinnan nousu ei vaikuta ihmisten intoon tuoda korujaan näytille, vaan väkeä virtaa paikalle tarkastamaan korujansa vuodenajasta riippumatta tasaiseen tahtiin.”


Kultakauppa houkuttelee monia

Akaan Seutu 17.5.2011

”Akaassa pääsi viime viikon keskiviikkona ja torstaina helposti eroon arvometalleista ja vieläpä korvausta vastaan. Pohjoismaiden johtava romukullan ostaja KultaRahaksi Oy on jo pari vuotta kiertänyt Suomea ostamassa ihmisiltä pääasiassa kulta- ja hopeakoruja, jotka kierrätetään eteenpäin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden käyttöön.”

”Kullan hinta riippuu painon lisäksi karaateista. Mitä korkeampaa karaattia, sitä korkeampi hinta. Esimerkiksi 18 karaatin 5,75 grammaa painava sormus olisi torstaina jäänyt ostajille 71 euron hintaan. Grammahinnaksi jäi siis 12,35 euroa.”

”Kun he kuulevat hinnan, aika moni jättää korut tänne. Pikkusummat maksamme käteisellä mutta isommat tilille.”

”’Harva se päivä tulee iso panssariketju, joka on messinkiä, ja jossa on ohut kultaus päällä. Yleensä ne on ulkomailta kultana ostettu. Silloin tulee isoja pettymyksiä… Mutta toimii se toisinkin päin. Välillä tullaan pussin kanssa, josta ei yhtään tiedä mitä siellä on, ja onkin tosi paljon kultaa.’ Yksi Akaassa kultaansa realisoinut oli Tarja Tuominen. Hän sai äitinsä vihkisormuksesta 40 euroa. ’Se oli niin pieni, ettei mitään käyttöä ollut.’”


Kulta vaihtuu käteiseksi

Kunnallislehti Paimio 13.5.2011

”Kotoa korulaatikoiden perältä löytyneiden korujen kultapitoisuus vaihtelee tyypillisesti 14-21 karaatin välillä. KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntijan mukaan tavanomainen asiakas myy kultakorujaan 10-20 gramman verran kerralla.”

”Sademetsien kannalta tämä on ekoteko. Kullankaivuussa käytetään myrkyllisiä aineita, kuten syanidia ja elohopeaa. Huhtikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että esimerkiksi Perun sademetsissä on aukkoja, jotka johtuvat kullan arvon noususta ja sen siivittämästä kaivostoiminnan lisääntymisestä. Yleinen tapa erotella kulta kiviaineksesta on ruiskuttaa syanidia kiviaineskasan päälle ja kun kulta on eroteltu kiviaineksesta, se puhdistetaan epäpuhtauksista kuumentamalla sulattamossa. Kuumentamisprosessissa vapautuu myrkyllisiä päästöjä, kuten savusumuja happosadetta. Metallisulattamot päästävät vuosittain ilmakehään 142 miljoonaa tonnia rikkidioksidia, mikä on 13 prosenttia maailman ympäristöpäästöistä.”

”’Meiltä korut päätyvät sulatukseen ja uusiksi koruiksi, hammaskullaksi, elektroniikkateollisuuteen, eli siis kierrätykseen’, kertoo KultaRahaksin asiantuntija ja punnitsee samalla silmien edessä toimittajan yksittäiset korvakorut, kuluneet sormukset ja ketjun. Suurin osa on 14 karaatin kultaa, mutta Kiinasta peräisin oleva sormus yllättää se olikin 18 karaatin kultaa.”

”KultaRahaksi on suomalaisten yksityishenkilöiden omistama vuonna 2009 perustettu osakeyhtiö, joka ostaa romukultaa pääasiassa kuluttajilta, perikunnilta, kultasepiltä, koruliikkeiltä sekä hammaslääkäreiltä. Yritys toimii yhteistyössä myös viranomaisten, kuten poliisin kanssa. Se tarkoittaa, että ostotilanteessa tarkistetaan myyjän ikä ja henkilöllisyys ja epäilyttävistä myyjistä lähtee tieto eteenpäin.”


Kultaa huuhdottiin piirongin laatikosta

Loimaan Lehti 24.3.2011

”KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntijan mukaan tyypillinen asiakas tulee heidän luokseen 10-20 grammaa kultaa. ’Usein kyseessä on eriparisia, rikkinäisiä tai käytöstä pois jääneitä kultaesineitä, kuten kultaketjuja, korvakoruja ja sormuksia. Hämmästyttävän usein tuodaan myös kultahampaita. Joskus meille on tullut Lapissa huuhdottua kultaa ja ainakin kerran Kanadassa huuhdottua mutta lisää, että Loimaalla ei ole tullut vastaan mitään tavallisuudesta poikkeavaa.’”

”Tilaisuudessa pistäytynyt Aili Kihlanki kertoo tulleensa paikalle huomattuaan sattumalta ilmoituksen. ’Toin mukaan kaappeihin kerääntyneitä vanhoja koruja. Nivelet ovat tulleet niin paksuiksi, ettei sormuksia uskalla enää pistää väkisin sormeen. Eikä näillä muillakaan koruilla ole enää mitään käyttöä, vaan siellä ne ovat laatikon pohjilla’, kuvailee Kihlanki. Hän on ottanut mukaansa muun muassa Amerikasta saadun kaulaketjun ja vanhan kultakellon, joko on ollut jo kolmenkymmenen vuoden ajan rikki. ’Se on äidin vanha kihlakello vuodelta 25, mutta siitä hävisi nuppi eikä uusi nuppi pysynyt paikoillaan’, muistelee Kihlanki ja näyttää koristeellista kelloa. Amerikanketju oli hänellä kaulassaan yhden kerran, kun se hajosi käyttökelvottomaksi. Kihlanki ei ole vienyt aiemmin korujaan arvioitaviksi. ’Ei minulla ole aavistustakaan, mikä näistä voisi saada, mutta kotona ne vain pyörivät tarpeettomina’, Kihlanki sanoo. KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntija tutkii Kihlankin tuomat esineet huolellisesti yksi kerrallaan. ’Selvitän, ovatko esineet kultaa ja mitä karaattia ne ovat. Maksettava hinta määräytyy karaatin ja painon mukaan, ja koruissa olevat kivet annetaan takaisin asiakkaalle’, hän selostaa ja näpyttelee lopuksi laskimella tarjouksen koruista. Kihlanki miettii hetken ja hyväksyy sitten tarjouksen. ’Rahat menevät pian edessä olevan autoremonttiin, Kihlanki paljastaa’”


Kulta vaihtuu rahaksi

Uudenkaupungin Sanomat 3.3.2011

”Pohjoismaiden suurimman kullanostajan KultaRahaksi Oy:n kullanostokiertue saapui keskiviikkona Uuteenkaupunkiin. Yritys arvioi ja ostaa kultaesineitä vielä tänään hotelli Lännentiessä. Asiakkaita tuntui riittävän jo ensimmäisenä päivänä hyvin. Kultaesineitä myymässä käyneet ihmiset vaikuttivat tyytyväisiltä saatuaan rahat suoraan käteen. Kaupanteon yhteydessä tarkistetaan aina myyjän henkilötiedot”

”Esineiden arviointi on maksutonta. Kultaesineitä myyvien asiakkaiden saamat maksut vaihtelevat erittäin paljon. Maksu tapahtuu joko käteisellä tai tilille. Kullan hinta on tällä hetkellä hyvä. Se on kymmenessä vuodessa nelinkertaistunut.”

”Kultaesineiden ei tarvitse olla ehjiä tai kokonaisia, siitä tulee nimitys romukulta. Esineen paino ja kultapitoisuus ratkaisevat maksettavan hinnan. Yleensä vanhemmat sormukset ovat kookkaampia ja arvokkaampia. Eräällekin asiakkaalle maksettiin viidestä 60 vuotta käyttämättömänä olleesta sormuksesta lähes 400 euroa.”

”Yrityksen kulta-arvioijat selvittävät kultaesineiden arvon. Usein korumuoti muuttuu eivätkä vanhat perinnöksi saadut korut ole välttämättä sellaisia, joita haluttaisiin käyttää.
Kultaesineet on myös mahdollista postittaa KultaRahaksi Oy:lle paketissa, jonka voi tilata yrityksen asiakaspalvelusta.”


Jalosen kultakoruista tehtiin 228 euron tarjous

Tyrvään Sanomat 15.2.2011

”Vammalan seurahuoneelle kahdeksi päiväksi pysähtynyt kulta-asiantuntija tutkii punkalaitumelaisen Auli Jalosen tuomia vanhoja koruja. ’Tulin Vammalaan muille asioille, mutta ajattelin samalla katsoa, onko näillä koruilla mitään arvoa. En itse pidä kultaa enää ollenkaan, käytän vain hopea’, Jalonen kertoo. Nylund laskee ensin 14 karaatin kullan arvon: yhteensä 22,5 grammaa painavien kultakorujen ostohinnaksi tulee 228 euroa. Jalonen jää pohtimaan, haluaako hän korunsa myydä.”

”’Sastamalassa väkeä on ollut ihan mukavasti. Ensimmäisen kolmen tunnin aikana asiakkaita on käynyt kolmisenkymmentä’, tilaisuudesta vastannut kulta­asiantuntija sanoo. ’Muutama tyytyi vain arvioittamaan korunsa ilmaiseksi, mutta suurin osa oli valmis myymään arvoesineensä eteenpäin. Ihmiset tuovat myytäväksi rikkinäisiä tai muuten tarpeettomia kaula-, ranne­ ja korvakoruja, kelloja, kolikoita ja jopa hammaskultaa. Asiakkaat eivät yleensä tule tänne rahapulassa. Kyse on usein joko perinnöksi saaduista tai omista vanhoista koruista, jotka ovat unohtuneet laatikon pohjalle. Välillä tuodaan myös niin sanottuja entisen elämän sormuksia, jotka ovat jääneet purkautuneesta kihlauksesta.’ Keltakulta on kulta-asiantuntijan mukaan tällä hetkellä pois muodista, mikä vaikuttaa
myynti-innokkuuteen.”

“’Suurin osa asiakkaista yllättyy kultakorujensa arvosta. Eräskin nainen oli heittämässä roskiin isoäitinsä vanhoja sormuksia, mutta kävi vielä arvioittamassa ne. Hän sai sormuksista 1000 euroa ja minä pusun poskelle’, hän virnistää.”


Romukultakin on nyt arvossaan

Pietarsaaren sanomat 19.11.2010

”Tästä ketjusta löytyy leima, mutta se ei ole tärkeää, arviointiasiantuntija kertoo. Leima tai ei, rikki tai ei, kaikki kultaesineet kelpaavat KultaRahaksi –yritykselle. Se ostaa rikkonaisia, vahingoittuneita tai muuten vaan käyttämättömiä kultaesineitä ja kierrättää ne sulatuksen kautta jälleen puhtaana kultana eteenpäin.”


Kullan korkea hinta innostaa penkomaan piironginlaatikoita

Porin Sanomat 13.10.2010

”Perintönä nurkkiin jääneet Martta-tädin korvakorut tai Ismo­enon kalvosinnapit vaihdetaan mieluusti nyt rahaksi.

”Porilaisten piirongeista ja korulippaista lähti KultaRahaksin parin päivän visiitin aikana roppa­kaupalla naisten rannekoruja, korvakoruja, sormuksia, kalvosinnappeja ja muuta kultatavaraa. Kullan myyjiä riitti välillä jonoksi asti.”

”Usein ihmiset myyvät esimerkiksi perinnöksi saamiaan kultaesineitä, joille heillä ei ole käyttöä. Yleensä kultaesineiden myyjät ovat keski-ikäisiä ja sitä vanhempia ihmisiä. Nuoria on vähemmän.”

”Vanhat kultaesineet päätyvät sulattamojen kautta esimerkiksi kultaseppien tai teollisuuden raaka-aineeksi. Kyse on siis kierrättämisestä, mikä on muutenkin nykypäivän trendi.”