Romukullalla uusia muistoja

Rantapohja 27.11.2011

”KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntija kertoo, että kiertue on järjestetty asiakkaiden toiveesta. Paljon helpommaksi kullan ostamista ei asiakkaalle enää pystytä tekemään. Asiakas voi tuoda näytille sekä kultaa että hopeaa, mitä tahansa sormuksista ja ketjuista aterimiin ja kultahampaisiin. Onpa joskus kohdalle sattunut lähes kokonainen kultainen purukalustokin. Hän muistuttaa, että kaikki mikä kiiltää, ei ole kultaa, mutta asian voi aina tarkistaa.

”Tyypillisimmillään asiakkaalla on mukanaan katkenneita ketjuja ja unohdettuja perintökalleuksia, jotka eivät lopulta tunnukaan niin korvaamattomilta.”

”Asiakkaalla on yleensä mukanaan joitakin kymmeniä grammoja kultaa. Tyypillinen korvaus on 50-200 euroa”

”’Perintökoruista voi teettää uusia koruja, mutta se maksaa. Moni haluaa muuttaa kullan rahaksi ja ostaa sitten uusia muistoja’, KultaRahaksi Oy:n edustaja muotoilee.”


Koruista kultahampaiksi

Nivala 7.2.2011

”’Minulta varastettiin Helsingissä asuntomurrossa korut. Ne oli vakuutettu ja jouduin ostamaan paljon uusia koruja, mutta uusilla koroilla ei ollut samaa tunnearvoa. Varastetuissa koruissa oli nimittäin äidin perintökoruja ja monia uniikkeja käsintehtyjä kultakoruja. Nämä uudet ovat jääneet lähes käyttämättä’, nainen kertoo Kulta Rahaksi Oy:n edustajalle. Koruissa on kahdenlaista kultaa, ja niiden arvoksi tulee noin 1650 euroa. Seuraa hetki neuvottelua hinnasta, mikä päättyy siihen, että korujen myyjä ottaa muutamia kevyitä korvakoruja ja korukivet läjästä pois ja saa silti saman hinnan. Rahat tulevat tilille noin viikossa, kunhan on tarkistanut henkilöllisyyspaperit ja saanut puhelin- ja tilinumeron.”

”Yleensä ihmisillä ei ole näin isoja eriä myytävänä, ja jotkut tulevat vain arvioituttamaan esineensä.”

”’Meille kelpaavat myös kultahampaat, rikkinäisetkin. Moni ei arvaakaan, kuinka paljon hampaasta voi saada rahaa.’ Paikallisetkin kultasepät ostavat kultaa mutta vain tutuilta asiakkailta.”


Kultakauppa yllätti myönteisesti

Kalajokilaakso 22.1.2011

”Kullan markkinatyylinen kauppa käynnistyi eilen Ylivieskassa ja jatkuu tänään. KultaRahaksi.fi tuli kaupunkiin. Erityinen ilmapiiri syntyy, kun väki odottaa Käenpesän kabinetissa pääsyä yhtiön edustajien puheille. Jono etenee nopeasti, aikaa per asiakas menee keskimäärin alle kolme ja puoli minuuttia. Nimettömäksi jäävä nuori ylivieskalaisrouva on muuttamassa entistä elämäänsä rahaksi, iloa on mukana.”

”Oulaistelainen Terhi Hurnasti tuo omat ja anopin pöytälaatikon pohjalle jääneet korut arvioittavaksi. Ovensuussa omaa vuoroaan odottaa nuoria ja keski-ikäisiä miehiä, jotka omine kultatavaroineen seuraavat ensimmäisten kauppojen syntymistä mielenkiinnolla. Iloiseen ja hillittyyn jännittyneeseen tunnelmaan sekoittuu roima annos arvokkuutta. Myydään sentään maagiset mitat maailmanhistoriassa saavuttanutta arvokasta metallia. Hurmosta ei voi havaita, järkevät ja tyynet suomalaiset ovat tekemässä järkeviä kauppoja.”

”Terni Hurnastilla on vähän isompi määrä koruja ja monenlaisia. Hän tuli Ylivieskaan Oulaista, sillä hän ei ennättänyt siellä niitä tiistaina arvioittamaan. ’Työkaveri oli käynyt ja saanut yllättävästi rahaa.’”

”Terhi Hurnastin eikä hänen anoppinsa tarvitse pettyä. Hyväksytyksi tulevia kultakoruja ei ole mitenkään kummoinen määrä, ja niistä tehdään 285 euron tarjous. ’Tämä on enemmän kuin odotin. Yllätys’, Hurnasti sanoo ja kaupat syntyvät.”

”Meillä käy tarjolle kaikki kiiltävä, ja katsomme mitä se on. Joskus on sellaista, että ulkomailla leimat on lyöty metalliin, joka ei ole kultaa. Me ostamme myös leimaamatonta kultaa.”


Muutama kymppi toiveissa

Pyhäjokiseutu 20.1.2011

”Kulta on historian saatossa saanut ihmisen mielen sekaisin niin hyvässä kuin pahassakin. Esimerkiksi vuonna 1935 muuan Evert Kiviniemi löysi Luton latvalta 393 grammaa painavan kultahipun, joka sai nimekseen Evert. Kullan maailmanmarkkinahinnoista puhuttaessa painoyksikkönä on troy-unssi, noin 31,1 grammaa. Yksi unssi puhdasta kultaa maksoi eilen noin 974 euroa. Evertin kaltainen hippu olisi siis tänään melko arvokas löytö.”

”Yleensä ihmiset tuovat kerrallaan joitakin kymmeniä grammoja kultaa. Korut ovat enimmäkseen rikkinäisiä tai täysin käyttämättömiä ja KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntija sanoo.”

”Ylivieskassa ostotapahtuma oli muodostunut kyläkokoukseksi. ’Kaikki tunsivat toisensa ja puhetta riitti’, Närä sanoo. Kulta-asiantuntija muistaa erään tapauksen, jossa vanha isäntä toi näytille edesmenneen vaimonsa korurasian. Hän oli heittämässä sitä menemään, mutta kävi kuitenkin arvioituttamassa rasian sisällön. Kultaa löytyi yli tuhannen euron arvosta.”

”KultaRahaksin edustaja rohkaisee tuomaan näytille kaikkea, mikä kiiltää. Jos korut osoittautuvatkin vaikka kullatuksi hopeaksi, ei paikalta tarvitse poistua punastellen. Ainakin asia on tullut asiantuntijan johdolla tarkistetuksi. Ihmisillä on into myydä unohdettua kultaa pois. Miksi? Varsinkin keltakulta on nyt pois muodista. Eikä se mummon vanha koru ehkä nykynuorille enää kelpaa muutenkaan.”


Kultasuoni korurasiassa

Lounais-Lappi 9.12.2010

”Kainuulaisetkin ovat innostuneet putsaamaan piironginlaatikot vanhoista kultakoruista.”

”Kaarina Perasto tuo arvioitavaksi kolme rikkinäistä korua. Yksi niistä on kymmenisen vuotta vanha rikkoutunut kantasormus, joka maksoi ostohetkellä noin 250 markkaa eli 40 euroa.”

”’En halua säilyttää miesvainajani kultakoruja, joissa on hänen nimi. Siksi tulin ne myymään. Oli ihan hienoa, että niistä sai vähän rahaakin’, sanoo kemiläinen Kaarina Perasto. Kaikista perintökoruistaan hän ei raskinut luopua, vaan päätti osan jättää perillisille.”

”Hinnaksi tulee 86 euroa, siis enemmän kuin sormus ja vitja maksoivat aikanaan ostohetkellä.”

”Eräs mies on ajanut Pellosta Kemiin ja tuonut arvioitavaksi ison määrän koruja. Osa niistä on 14 karaatin, joku jopa 18 karaatin. ’Täällä Suomen puolella suurin osa kultakoruista on 14 karaattia, kun Haaparannalla ja muualla Ruotsissa se on 18 karaattia’, arvioitsija kertoo.”

”KultaRahaksi Oy:n toimitusjohtaja kertoo, että Lounais-Lapin alue on hyvin tyypillinen kullanvaihtaja-alue. ’Vaikka meillä on näitä kasvokkain tapahtuvia ostoja, tulee suurin osa kullastamme edelleen postin kautta. Toimitusjohtajan mukaan kullan hinta on noussut kymmenen vuoden aikana nelinkertaiseksi. Hintaan vaikuttaa maailman taloustilanne.
’Kullan määrä on rajallista ja koruteollisuuden lisäksi kullalle on suurta tarvetta myös elektroniikkateollisuudessa.’”


Ihmiset siivoavat vanhoja varastoja kultaesineistä

Koillissanomat 23.11.2010

”Sormuksia ja korvakoruja tarjotaan meille eniten. Sitten tulee myös ehyitä ja rikkinäisiä kaulakoruja.”

”Keskimäärin ostot yhdeltä asiakkaalta ovat runsaat kaksisataa euroa. Jonkin verran tarjotaan myös kullattuja tavaroita kuten pokaaleja, mutta sellaisia ei osteta.”

”Myyjien tarinat ovat hyvin samankaltaisia. He haluavat päästä eroon esimerkiksi sellaisista perintökoruista, joista eivät pidä tai heillä on kuluneita, rikkonaisia tai parittomia kultaesineitä.”


Vanhat vihkisormukset vaihtuvat valuutaksi

Uusi Rovaniemi 3.9.2010

”Ennätyslukemissa pysyttelevä kullan hinta saa ihmiset kaivelemaan käyttämättömät korut kaappien perältä myyntiin. Viikonloppuna Rovaniemellä kultaa ostaa KultaRahaksi Oy, joka ostaa kultaa paitsi kiertueillaan myös postin kautta. ’Kullan maailmanmarkkinahinta on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja useamman satasen saa nyt tavallisista koruista, joita löytyy ylimääräisenä joka torpasta. Yleensä ihmiset yllättyvät positiivisesti siitä, miten paljon kullasta saa rahaa’, KultaRahaksi Oy:n toimitusjohtaja sanoo.”

”’Useimmiten ihmiset myyvät kultaa koruina, kuten ranneketjuina, sormuksina ja kaulakoruina. Vanha vihkisormuskaan ei ole enää pyhä, jos liitto on päättynyt eroon. Ne kyllä laitetaan kiertoon ja se onkin ehkä paras esimerkki korusta, jolla ei tee mitään. Eron jälkeen sormusta ei voi enää käyttää, joten se on tarpeeton tavaraa, jossa seisoo turhaan rahaa’, KultaRahaksi Oy:n toimitusjohtaja tuumaa mutkattomasti. Tavallinen asiakas on hänen kokemuksen mukaan mummo, jonka perinnöksi ajatellut korut eivät kelpaakaan sukulaisille. ’Vanhanaikaisia keltakultakoruja ei juuri kukaan käytä. Vanhat ihmiset usein kertovat, että ovat yrittäneet tuputtaa niitä sukulaisille, mutta he ovat kehottaneet myymään korut. Rahoilla voi sitten ostaa jotain kivaa itselleen.’”

”KultaRahaksi Oy:n toimitusjohtajan mielestä romukullan myyminen on kierrätystä parhaimmillaan. ’Kun kultaa kaivetaan kaivoksilla, on tonnissa 2-3 grammaa kultaa. Yhtä vihkisormusta varten pitää siis louhia tonnin verran kiveä, jauhaa se pölyksi ja rikastaa eli erotella kulta. Jokainen voi miettiä, mitä maaperän pölyksi jauhaminen tekee ympäristölle.’”