Romukulta – kullan kierrätys

Tiesitkö, että myymällä vanhat kulta- ja hopeaesineesi teet ympäristöteon? Kaikki romukulta ja -hopea esineet menevät kierrätykseen. Voit vähentää kaivoksista kaivettavan kullan ja hopean määrää laittamalla vanhat kulta- ja hopeakorusi kiertoon.

Kullan- ja hopeankaivuusta aiheutuvat haitat ovat merkittäviä ympäristönsaastuttajia eri puolilla maailmaa. Kullantuotannosta 80 % menee korujen tuotantoon, joten jokaisen koruja käyttävän tulisi huolestua kullankaivuussa käytettävien voimakkaiden myrkkyjen ympäristövaikutuksista.

Koska peräti kaksi kolmasosaa käytössä olevasta kullasta tulee suoraan kaivoksista, kultaesineitä tulisi saada kierrätykseen paljon nykyistä enemmän. Yhden kultasormukseen tarvittavan kultamäärän kaivaminen tuottaa 20 tonnia jätettä.

Yleinen tapa erotella kulta kiviaineksesta on ruiskuttaa syanidia kiviaineskasan päälle. Kun kulta on eroteltu kiviaineksesta, se puhdistetaan epäpuhtauksista kuumentamalla sulattamossa. Kuumentamisprosessissa vapautuu myrkyllisiä päästöjä, kuten savusumua ja happosadetta. Maailmanlaajuisesti metallisulattamot päästävät vuosittain ilmakehään 142 miljoonaa tonnia rikkidioksidia. Tämä on 13 % maailman ympäristöpäästöistä. Kullankaivuun ympäristöongelmat liittyvät myös mm. hopean- ja kuparinkaivuuseen.

”Helsingin Kauppakorkeakoulun akatemiatutkijan Mika Panzarin mielestä kullan kierrättäminen kaapista kansainvälisille markkinoille on hyvä asia. ’Yhden kultagramman eteen tehdään todella paljon töitä. Yhden sormukseen tarvittavan kullan kaivamisen hiilijalanjälki on valtava. Kulta on myös rajallinen luonnonvara.’ Hän arvelee, että kullan kierrättäminen on samaa ekologisuuden aaltoa kuin 90-luvulla oli kirpputorien syntyminen. Pantzar vertaa kullan ostamista jäteöljyä tai puuhaketta ostaviin yrityksiin.”

"Kultaa on helpompi kaivaa komerosta kuin Lapista."
Artikkeli Iltalehdessä otsikolla "Kultakuume"