Romukullan kilpailuttaminen voi kaksinkertaistaa hinnan
Helsingin Sanomat 19.1.2013
“Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Kultarahaksi-liikkeen lopullinen tarjous oli 180 euroa.
Olin pyytämässä tarjousta vanhasta kultaisesta sormuksesta ja rannerenkaasta.”
“Kiersin pääkaupunkiseudulla kymmenisen liikettä, joista pyysin tarjousta kahdesta kultaesineestä. Toinen oli maisteripromootioon taannoin hankkimani sormus ja toinen rannekoru, jonka voitin työpaikalla joskus vuonna 1991 arpajaisissa. Arpaa ei tarvinnut ostaa, vaan työkaverini lehtikirjoitusta varten hankkima aineisto jaettiin pois onnekkaimmille.
Liikkeiden hinta-arvioissa oli yllättävän suuria eroja. Paras tarjous oli heikoimpaan nähden lähes kaksinkertainen.”
| Sormus | Rannerengas | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| KultaRahaksi | 120,00 | 60,00 | 180,00 |
| Tavex | 117,40 | 58,65 | 176,05 |
| TimanttiForum | 115,00 | 57,00 | 172,00 |
| K.A.Rasmussen | 112,40 | 55,15 | 167,55 |
| TT-Kulta | 103,40 | 54,00 | 157,40 |
| KultaJousi | 104,63 | 53,20 | 157,83 |
| Pitäjämäen Kello… | 97,65 | 54,72 | 152,35 |
| Holmasto | 95,00 | 55,00 | 150,00 |
| Laatukoru Oy | 85,25 | 45,75 | 131,00 |
| Malmin Korupaja | 57,50 | 37,50 | 95,00 |
“‘Kultaesineen arvo kannattaa selvittää ennen myyntiä. Korulla voi olla brändi-, taide- tai antiikkiarvoa.’ ‘Jos joku haluaa myydä jalometallejaan, olisi ensin hyvä selvittää, mitä ne ovat. Jalometallisilla esineillä voi olla muutakin arvoa kuin niiden sisältämän raaka-aineen arvo’, sanoo Suomen kultaseppien liiton toimitusjohtaja Alf Larsson. Hän opastaa, että korulla voi olla brändiarvoa, taidearvoa tai antiikkiarvoa, joka ylittää raaka-aineen arvon. Silloin sitä ei kannata myydä romukultana raaka-aineeksi.”
“‘Kierrätys on sinänsä hyvä asia’, Larsson sanoo. Hän kertoo, että jo ennen viime vuosien rajua hinnannousua länsimaisten korujen kultaraaka-aineesta 80 prosenttia oli kierrätettyä. ‘Nyt kierrätyskullan osuus on paljon suurempi.’
Kulta- ja hopeaesineissä on pieni jalometallista kertova leima, jonka näkee suurennuslasin avulla. Esimerkiksi verkkosivustolle leimat.fi on kerätty tietoa suomalaisten kulta- ja hopeaseppien käyttämistä nimileimoista jopa 1300-luvulta.”