“Kaappien kätköistä tupsahti Mirja Ahosen käsiin kultakoruja ja -esineitä, joita hän ei enää halunnut säästää.
’Löysin esimerkiksi rikkimenneen ranneketjun ja toisen niin kuluneen, ettei sitä enää voinut käyttää. Ylioppilaslyyriakin oli useita. Niistä raskin luopua, kun olen saanut äidiltäni perinnöksi yhteenjuotetun lyyrarivistön. Mukana oli myös rintaneula ja sormuksia, joilla ei ollut tunnearvoa edes lapsilleni. Lukioaikaiselta poikakaverilta saatu sormus joutikin jo mennä kiertoon’, Mirja Ahonen nauraa.”
“Kaikkiaan Ahonen sai sulatettavaksi myymistään kultakoruista reilut 250 euroa. Se oli paljon enemmän kuin hän oli etukäteen kuvitellut.
’Suvussa kulkeneita tai muuten arvokkaita koruja en myynyt. Isoäitini vihkisormus on edelleen tallessa ja muutkin korut, joilla on tunnearvoa lapsille.’”
“Esineiden arvo riippuu niiden painosta ja kultapitoisuudesta. Kultapitoisuutta mitataan karaatteina eli kahdeskymmenesneljäsosina. Puhdas kulta on 24 karaattia. Suomessa yleisimmin myytävä kulta on pitoisuudeltaan 14 karaattia. Silloin tuotteen kultapitoisuus on vähintään 58,3 prosenttia kokonaispainosta. Kultakoruja valmistetaan 8, 9, 14, 18 ja 24 karaatin kullasta. Maailmanmarkkinoilla kullan hinta noteerataan Yhdysvaltain dollareissa troy-unssilta. Se vastaa 31,1 grammaa. Tällä hetkellä kulta maksaa noin 38 euroa grammalta puhdasta kultaa. Kullan hinnan vaihtelua voi seurata esimerkiksi verkkosivuilta www.lbma.org.uk ja www.kitco.com.”
“Onko nyt sopiva aika myydä kultaesineitä?
Kullan hinta on noussut tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Tämän vuoden puolella hinta on hieman laskenut. Yleisesti ottaen kulta on sijoituskohteena yksi vakaimmista. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta todennäköisesti kullan hinta ei ainakaan romahda. Jos piirongin laatikossa on rikkinäisiä tai muuten joutilaita kultakoruja ja -esineitä, joille ei usko olevan käyttöä niin mikä ettei.”
“Voinko itse koettaa arvioida esineen kultapitoisuutta?
Esineiden kultapitoisuus näkyy leimoista. Leimoista ja nimikirjaimista voi käydä ilmi myös tuotteen ikä ja korun suunnittelija. Leimoja kannattaakin tutkailla vaikka suurennuslasilla. On aina mahdollista, että piirongin laatikossa lojunut kultajötikkä onkin design-koru, josta saa enemmän rahaa huutokaupassa kuin raaka-aineeksi sulatettuna. Lisää tietoa leimoista www.leimat.fi.”
“Entä jos leimat ovat kuluneet tai niitä ei tunnisteta?
Joillain kullan ostajilla on optisia laitteita, joiden avulla esineen kultapitoisuus tutkitaan. Kultapitoisuus voidaan tutkia myös happotestillä hankaamalla kultaesinettä esimerkiksi diabaarista valmistettuun testikiveen. Hankausjäljelle tiputetaan pieni määrä kuningasvettä eli suola- ja typpihapon sekoitusta. Eri vahvuiset hapot reagoivat eri tavoin esineen kultapitoisuuden mukaan.
Joskus vanhojen, paksujen rannerenkaiden sisus on hartsia, jotta koru olisi kovempi. Silloin kultaakin on vähemmän ja hinta alhaisempi. Jos tällaista epäillään, kultaesine saatetaan katkaista. Kullattuja esineitä kultakauppiaat eivät osta, sillä niissä kultapitoisuus on niin vähän.”
“Entä sitten kultakauppiaat, joille esineet voi lähettää postitse?
Monilla kultaa ostavilla yrityksillä on myös postipalvelu, josta voi tilata kullan lähettämistä varten turvapussin. Lähetys lähetetään yleensä ostajan kustannuksella kirjattuna ja vakuutettuna lähetyksenä arvioitavaksi. Ostaja arvioi esineiden arvon ja kertoo hinnan. Mikäli olet tyytyväinen hintaan, saat maksun tilillesi. Mikäli haluatkin tuotteet takaisin itsellesi, joudut yleensä maksamaan tuotteiden paluupostin.”
“Myynnistä on saatava myös todistus, joista käy ilmi esineiden kultapitoisuus ja paino. Tarkista minkälainen järjestelmä yrityksellä on sen varmistamiseksi, että he ovat arvioineet nimenomaan sinun tuotteesi. Joillain yrityksillä on verkkosivusto, johon rekisteröitymällä pääset tutkimaan omien tuotteittesi tilannetta.”
-
Uutinen
Kuluttajia houkutellaan realisoimaan kultansa
Taloussanomat 13.7.2009 ”Talouden taantuma toi Suomen markkinoille ensimmäisen välittäjän, joka vaihtaa kultaesineet rahaksi. Suomalainen KultaRahaksi-yritys iskee kultasuoneen sanan varsinaisessa merkityksessä. Uusi yritys yrittää kerätä kuluttajilta erilaisia kultaesineitä ja maksaa esineistä raakakullan arvon perusteella. Toimitusjohtaja uskoo, että talouden taantuma on tuonut kuluttajakunnassa tarvetta kultaesineiden realisoinnille. Kuluttajilla voi olla kotona paljon noususuhdanteen aikana hankittuja kultaesineitä, ja nyt […]
Lue artikkeli -
Uutinen
Kultakoruja ostetaan postitse sulatettavaksi
Turun Sanomat 14.7.2009 ”Suomessa on aloittanut uusi yritys, joka ostaa kansalaisilta käytettyjä kultakoruja postitse. Ostetut korut sulatetaan ja myydään eteenpäin alan raaka-aineeksi.” ”Tähän asti asiakkaat ovat olleet aika nuoria. Korutkin ovat melko uusia. Vaikuttaa siltä, että niitä on ostettu nousukauden huumassa, kertoo KultaRahaksi Oy -nimisen yhtiön toimitusjohtaja.” ”Saatuaan yhteystiedon yhtiö lähettää asiakkaalle palautuskuoren, jossa myytävät […]
Lue artikkeli -
Uutinen
Ratkaisuja rahapulaan
Metropoli 1.8.2009 ”Jos laatikot ja kaapit pursuavat tarpeetonta tavaraa, turhuuksien muuttaminen rahaksi on varsin varteenotettava ratkaisu rahapulaan. Ensimmäisenä mieleen juolahtaa luonnollisesti tavaroiden kuskaaminen kirpputorille, mikä onkin erinomainen valinta innokkaalle kaupantekijälle.” ”Vaivattomalta vaikuttavan ratkaisun tarjoaa myös uuden palvelun avannut suomalainen KultaRahaksi Oy. Halukkaat voivat postittaa ylimääräiset kultaesineensä yritykselle, joka lupaa arvioida kullan ja toimittaa maksun siitä […]
Lue artikkeli -
Uutinen
Kultarojuja vilkkaasti vaihtoon
Keskisuomalainen 29.9.2009 ”Suomen markkinoilla heinäkuussa aloittaneen kullanvaihtoyrityksen toiminta on lähtenyt rivakasti käyntiin. Postitse toimivan KultaRahaksi Oy:n toimitusjohtaja sanoo, että palvelu on kerännyt reilun kahden kuukauden aikana useita tuhansia asiakkaita. ’Palvelulle on selvästi kysyntää. Ihmisten laatikoihin on kerääntynyt ylimääräistä kultatavaraa ja tämä on helppo ja huomaamaton tapa päästä siitä eroon.’” ”Palvelu toimii niin, että asiakas postittaa […]
Lue artikkeli -
Uutinen
Kultakuume
Iltalehti 15.10.2009”Taantuma on tuonut kultakuumeen Suomeen. Yhä useampi muuttaa kultaromun rahaksi.” ”Sain paljon enemmän rahaa kuin odotin, kehaisee espoolainen Timo Mohnani. Hän myi kultaketjunsa netissä toimivalle KultaRahaksi firmalle… Timo Mohnania ei jännittänyt lähettää kultaa perille, koska paketti on vakuutettu 500 euroon asti.” ”’Tyypillinen kullan myyjä on keski-ikäinen maalla asuva henkilö, joka lähettää sulatettavaksi panssariketjuja, korvakoruja […]
Lue artikkeli -
Uutinen
Rahapulaa paikataan lisävelalla ja kultakaupoilla
Turun Sanomat 27.10.2009 ”Suomessa aloitti heinäkuussa Kultarahaksi –niminen yritys, joka ostaa ihmisiltä kultakoruja ja –esineitä, jotka yritys sulattaa harkoiksi ja myy eteenpäin kansainvälisillä markkinoilla.” ”Taantumalla on saattanut olla merkitystä Kultarahaksi Oy:n menestykseen. ’Tämä on nyt spekulaatiota, mutta sellainen tuntuma on, että taantumalla on ollut merkitystä. Ihmisillä on tarvetta miettiä, mistä he saisivat ylimääräistä rahaa. Lisäksi […]
Lue artikkeli -
Uutinen
Hyvää bisnestä kultakuumeella
Kauppalehti 27.11.2009 ”Kullan korkea hinta on saanut ihmiset liikkeelle ja kauppa käy nyt molempiin suuntiin. Muutaman kuukauden toiminut uusi ostopalvelu ottaa vastaan niin kultaketjut kuin – kultahampaatkin. ’Kauppa on käynyt mainiosti. Asiakkaat ovat myös olleet tyytyväisiä, sillä teettämässämme tutkimuksessa tyytyväisyyden keskiarvoksi tuli 9, kun asteikko oli 1-10.’ Hän sanoo, että yksi syy tyytyväisyyteen on nopea […]
Lue artikkeli -
Uutinen
Vanhoilla hampailla etelään
Satakunnan Kansa 13.8.2010 ”Kultakuume: Vanhoja koruja vaihdetaan innolla rahaksi. Ostajalle kelpaavat myös hampaat.” ”Porilaisilla tuntuu olevan tavallista suurempi kasa kultaa pöytälaatikoissaan.” ”Kultarahaksi-yhtiön toimitusjohtaja keräsi tällä viikolla Porissa kultaa. Hän sanoo, että keskiverto porilaisasiakas löi tiskiin reippaan 300 euron arvosta keltaista arvoromua. ’Se on paljon. Yleensä vastaavissa tilaisuuksissa kerätään huomattavasti pienempiä kulta määriä.’” ”Kultarahaksi aloitti vuosi […]
Lue artikkeli -
Uutinen
’Moni yllättyy kuullessaan kultaesineidensä arvon’
Länsi-Uusimaa 25.8.2010 ”’Lohjalaiset ovat tuoneet tähän mennessä pääosin sormuksia ja erilaisia koruja’, kertoo KultaRahaksi Oy:n toimitusjohtaja. Pienestä korukasasta kertyi nopeasti monen tuhannen euron arvoinen pino. ’Moni yllättyy kuullessaan kultaesineidensä arvon. Hyvin usein kultaesineiden arvoksi arvataan noin puolet vähemmän, mitä arvo todellisuudessa on.’” ”KultaRahaksi Oy ottaa vastaan myös kultaa, jossa ei ole leimaa. Kulta punnitaan ja […]
Lue artikkeli -
Uutinen
Högt pris lockar guldköpare till Åland
Nya Åland 31.8.2010 ”Värdet på guld är rekordhögt. Det har lockat internationella företaget ’Guld till pengar’ ut på köpturne och för första gången besöks även Mariehamn. ’Guld du köpte för tio år sedan är värt fyra gånger mer om du säljer idag.’” ”’99 procent av föremålen vi köper är smycken. Men i fredags tog jag […]
Lue artikkeli
